Katsastus 2022

7.6 kl.17-20 Mustakari

14.6kl.17-20 Mustakari å Öja

28.6 kl.17-20 Mustakari

Besiktningsinfo 1/2022 I detta info finns samlat uppgifter om vårens besiktningskurser och arrangemang.

Centrala uppgifter om Litiumjonackumulatorernas säkerhet har tagits fram och preciseringar om besiktningskraven har gjorts. Dessutom finns uppgraderingar av besiktarens handbok samt tolkning av besiktningsreglerna. Till sist påminner vi om kraven på licenser och tillstånd för radioanläggningar ombord. Tack för aktivt deltagande och diskussion i facebook-gruppen.

VÅRENS BESIKTARKURSER

Nu när sammankomstbegränsningarna lättar har vi möjlighet att arrangera utbildningen i grundkurser på plats, dock med reservation för snabba förändringar om myndighetsdirektiven ändras. Noggrannare uppgifter om kursplatsen framgår i samband med anmälningen. Aktuella uppgifter finns på SBF:s internet sidor. Kompletteringskurserna arrangeras på grund av goda erfarenheter som distanskurser två vardagskvällar. Kompletteringskursen i april arrangeras endast om intresse finns och som distanskurs. Grundkurser på plats Helsingfors 19.-20.3. 2022, kursen på svenska Tammerforsområdet 19.-20.3. 2022, på finska Helsingforsområdet 2.-3.4. 2022, på finska Kompletteringskurser på distans 1.-2.3, på finska, kurs på Teams 22.-23.3, på finska och svenska, skilda kurser, 2x Teams 9.4, reservdatum, kompletteringskurs på plats I fall kurserna på plats inte kan arrangeras enligt planerna på grund av myndighetsdirektiv, har följande datum reserverats för grundkurser på distans: 29.-30.3. 2022 och 5.-6.4. 2022.

LITIUMJONACKUMULATIRERNAS SÄKERHET I BÅTEN

Elektrifieringen av motorerna i nöjesbåtar ökar och speciellt har olika elektroniska apparater blivit en allt viktigare del av båtlivet, särskilt navigations- och underhållningsutrustning. Blyackumulatorerna i nöjesbåtens elsystem ersätts mer och mer av nya ackumulatorer med ny kemi. Detta betyder i allmänhet att små och stora litiumjonackumulatorer blir vanligare i nöjesbåtarna. Dessa ackumulatorer har andra säkerhetsrisker än dem vi är vana vi och därför har handboken uppdaterats. Till handbokens avdelning 3.6 Elsystemet görs följande tillägg: ”På senare tid har blyackumulatorer i nöjesbåtar börjat ersättas med litiumjonackumulatorer. Ackumulatorer finns också i mobilapparater. Fel använda kan litiumjonackumulatorerna börja brinna. Branden skapar giftiga rökgaser och hetta och är nästan omöjlig att släcka. En brinnande ackumulator är bäst att kyla ner med stora mängder vatten. Sannolikheten är mycket liten, men båten är en ytterst sårbar omgivning”. Infolåda. Litiumjonackumulatorernas säkerhet: 1. Bärbara ackumulatorer: Fäst ägarens uppmärksamhet på mobilernas och laptopparnas möjlighet att fatta eld och på säkra uppladdningssystem (övervaka laddningen, lämna den aldrig oövervakad, använd kvalitativa laddare och gör dem strömlösa när laddningen är gjord, lämna aldrig mobilen mm. i kojen (bland textiler), undvik defekta apparater, var förberedd på ackumulatorbrand). 2. Fasta ackumulator-installationer: · Ackumulatorerna bör i första hand vara av typen litium-järnfosfat, eller litium-titanat. Dessa ackumulatortyper brinner vanligtvis inte med öppen låga men rökgaserna är giftiga. · Det rekommenderas att ackumulatorerna monteras i ett brandsäkert utrymme där en brinnande cell inte kan antända de bredvid varande cellerna, med ventilation ut i det fria. · Kontrollera att ackumulatorenheten är försedd med ett ackumulatorövervakningssystem (BMS – Battery Management System). · Fäst ägarens uppmärksamhet på det att om BMS kopplar ifrån enheten under uppladdning, kan motorns generator förstöras då laddningsbelastningen plötsligt försvinner, och att lijonackumulatorn redan vid låga varv tar emot en stor laddningsström, vilket kan leda till att generatorn överhettas.

UPPDATERINGAR I HANDBOKEN

Förutom Litiumjonackumulator har följande ändringar/uppdateringar gjorts i besiktningsdirektiven: Besiktningsklasser Till del A, 4.5 Tolkningsfall, har följande tillägg gjorts: Vid val av besiktningsklass bör omdöme användas och undvika att besiktiga i en för hög eller låg klass med tanke på nöjesbåtens egenskaper och det tänkta användningsområdet. Till del C. Besiktningsklasser och krav, har följande preciseringar gjorts. Vid val av besiktningsklass är CE- märkningen riktgivande och kompletterande. I första hand avgör det tilltänkta vattenområdet besiktningsklassen. Man bör ändå undvika att besiktiga båten i en klass som är oändamålsenlig. I klasserna 1 och 2 besiktigar man vanligen nöjesbåtar ur konstruktionsklasserna A och B. I klass 3 besiktigas vanligtvis nöjesbåtar ur konstruktionsklasserna B eller C. Besiktningsklass 4 är för mindre båtar, som används inom skyddade vattenområden, hit för inte nöjesbåtar ur konstruktionsklasserna A-C Besiktningsklass 1: öppet hav, tillägg ”I denna besiktningsklass i första hand nöjesbåtar med CE-märkningen A, men också nöjesbåtar med CE-märkningen B kan besiktigas i denna klass”. Besiktningsklass 2: kust, tillägg ”I denna besiktningsklass vanligtvis nöjesbåtar med CE-märkningen A och B, men också nöjesbåt med CE-märkningen C kan besiktigas i denna klass”. Besiktningsklass 3: skärgård, precisering av områdesbeskrivningen: Seglationsområdet täcker Finlands kuster, Finlands sjöar och fjärdar, Finska vikens vikar till Viborg och Saima kanal. Under gynnsamma förhållanden Ålands hav, Kvarken och sträckan Helsingfors-Tallinn. ”I denna besiktningsklass är vanligtvis nöjesbåtar med CE-märkningen B och C”. Besiktningsklass 4: skyddade vattenområden, precisering av områdesbeskrivningen: Seglationsområdet täcker Finlands sjöar (inte stora sjöars fjärdar), älvar, träsk och kanaler dvs. ”sötvatten”. Hit för vanligtvis bara nöjesbåtar med CE-märkningen D och vattenskotrar. Del 6.3. Frälsarkrans. Definitionen i andra stycket ändras enligt följande: I motorbåtar bör åtminstone en frälsarkrans vara fäst i båten med en ca. 20 meter lång lina. Fordras vid besiktningen: Frälsarkrans 1. klass 2. klass 3. klass 4. klass segelbåt, utrustad med visselpipa och drivankare 2stk. den andra försedd med flaggboj 1stk 1 stk rekommenderas motorbåt 2 stk 1 stk 1 stk rekommenderas frälsarkransens färg orange, röd eller gul fordras rekommenderas rekommenderas rekommenderas ljusboj och reflexer fordras fordras rekommenderas rekommenderas Olika ”man-över-bord” utrustningar (mm. Lifesling) ersätter inte frälsarkransen. Dessa kan dock fordras i vissa havskappseglingstävlingar.

BESIKTNING AV VATTENSKOTRAR

Vattenskotrar kan besiktigas, och klassen är då 4.klass. Vattenskotrar är farkoster, som bör registreras. Gällande sjötrafiklag befriar vattenskotrarna från kravet på att ha släckare, men all annan utrustning, som lagen och besiktningsklass 4 fordrar, bör finnas. Detta gäller också navigationsljus/lanternor, då den används under förhållanden, som förutsätter bruket av lanternor.

PERSONLIGT KOMPETENSINTYG (LICENS) OCH FARKOSTENS RADIOTILLSTÅND FÖR VHF-TELEFON

Marin-VHF-radiotelefonen kräver farkostbundet radiotillstånd. Dessutom fordras av användaren ett personligt marinradiotrafikkompetensintyg. Dessa bör finnas med ombord och uppvisas på begäran av granskande myndighet. I samband med besiktningen bör intygen och tillstånden kontrolleras. Stor okunnighet förekommer bland nöjesbåtförarna, speciellt när det gäller marin-VHF och radar, som kommit med i en begagnad nöjesbåt. Kompetensintyget för nöjesbåtföraren är personligt. Var och en i nöjesbåten, som använder VHF-radion bör ha ett eget kompetensintyg. Nöjesbåtförarens kompetensintyg kallas numera kustskepparens radiointyg eller på engelska Short Range Certificate (SRC). Även äldre begränsat radiotelegrafistintyg gäller fortfarande. Högsjöskepparens radiointyg dvs. Long Range Certificate (LRC) ger rätten att använda alla radioapparater i en nöjesbåt, och det behövs ifall nöjesbåten är utrustad med MF/HF-radiotelefon. Yrkessjöfartens motsvarande kompetensintyg är Restricted Operators Certificate (ROC) och General Operators Certificate (GOC) och gäller även i nöjesbåtar. I nöjesbåten av idag finns annan användbar radioutrustning, som ökar tryggheten på sjön. Radioutrustning, utan sändande funktion, antecknas inte i radiotillståndet. T.ex. satellitpositions- (GNSS) och AIS-mottagare. Radioutrustning med sändare antecknas i radiotillståndet. Sådana är t.ex. sändande AIS, radar och EPIRB. Observera att EPIRB-nödsändaren förutsätter SCR- kompetens. I många nöjesbåtars marinradiosändare är nöjesbåtens marinradionummer inprogrammerat, eller på engelska Maritime Mobile Service Indentity (MMSI) som bör vara det i radiotillståndet angivna numret. En förutsättning för en DSC-funktion i VHF-radion. Ägaren bör uppmärksammas på detta vid byte av nöjesbåt. En begagnad nöjesbåt inköpt utomlands har felaktigt MMSI nummer i radiosändaren/sändarna, då numret alltid innehåller användarlandets landskod. Marinradionumret kan endast bytas i en serviceverkstad. Nyttiga linkar: Kustskepparens radiotrafikguide, anmälan till kompetensexamen och ansökan för radiotillstånd: https://www.traficom.fi/fi/liikenne/veneily/veneil... Förteckning på egna radiokompetensintyg och den egna nöjesbåtens radiotillstånd: https://www.traficom.fi/fi/asioikanssamme/katsele-... Hjälp! Båtägarens säkerhetshandbok: https://raja.fi/apua-veneilijan-turvallisuusopas

KOMPOSITGENOMFÖRINGAR

Det finns åtminstone en producent, som tillverkar skrovgenomföringar och -ventiler i komposit- material. Besiktningssystemet ställer inga begränsningar i användningen av dessa produkter (ISO 9093). Observeras bör att de används och monteras enligt tillverkarens direktiv och får inte användas som delar i avgas- eller bränslesystemet.

BESIKTARNAS FACEBOOK-GRUPP

Anslut dig till besiktarnas Facebook grupp och ventilera aktuella teman om båtsportsäkerheten. https://www.facebook.com/groups/veneilyturvallisuu...

Katsastusinfo 1/2022 Tähän infoon on koottu asiaa kevään katsastajakursseista ja niiden järjestämisestä.

Litium-ioniakkujen turvallisuudesta nostetaan esille keskeisiä seikkoja ja katsastusvaatimuksiin on tehty tarkennuksia. Lisäksi on esitelty vielä päivityksiä katsastajan käsikirjaan sekä tulkintoja katsastussääntöihin. Lopuksi muistutetaan vaadittavista pätevyyksistä ja radioluvista veneessä. Kiitos aktiivisista nostoista ja keskustelusta facebook-ryhmässä.

KEVÄÄN KATSASTAJAKURSSIT

Kokoontumisrajoitusten hellittäessä pystymme järjestämään katsastajan peruskurssit lähikoulutuksena, kuitenkin sillä varauksella, että viranomaismääräysten muuttuessa kursseja voidaan joutua muuttamaan nopeastikin. Tarkemmat tiedot kurssipaikan sijainnista selviävät ilmoittautumisen yhteydessä. Ajankohtaiset tiedot löytyvät SPV:n Internet-sivuilta. Katsastajien täydennyskurssit järjestetään hyvien kokemuksien perusteella etäkoulutuksina kahtena arkiiltana. Huhtikuun täydennyskurssi pidetään vain, jos siihen on ilmoittautujia ja se pidettänee lähikoulutuksena. Peruskurssit lähikoulutuksena - Helsingfors 19.-20.3.2022 kursen på svenska - Tampereen seutu 19.-20.3.2022 - Helsingin seutu 2.-3.4.2022 Täydennyskurssit etäkoulutuksena - 1.-2.3.2022 Suomenkielinen kurssi (Teams) - 22.-23.3.2022 molemmilla kielillä (kaksi eri kurssia, Teams) - 9.4.2022 varakurssipäivä, lähikoulutus Siltä varalta, että lähikoulutukset eivät onnistu viranomaismääräysten vuoksi suunnitellusti, seuraavat ajankohdat ovat varalla katsastajan peruskurssin pitämiseksi etäkoulutuksena. Peruskurssin varapäivät: 29.-30.3 .2022 ja 5.-6.4.2022 (etäkoulutus)

LITIUM-IONIAKKUJEN TURVALLISUUS VENEESSÄ

Moottorien sähköistyminen yleistyy venekäytössäkin ja erilaiset kannettavat laitteet ovat tulleet yhä tärkeämmäksi osaksi veneilijänkin navigointi- ja viihdelaitevalikoimaa. Lisäksi veneen sähköjärjestelmissä nykyisin olevia lyijyakkuja vaihdetaan uudemman akkukemian tuotteisiin. Useimmin tämä tarkoittaa pienempien ja suurempien litium-ioniakkujen yleistymistä. Näissä akuissa on kuitenkin erilaisia paloturvallisuusrikejä mihin olemme tottuneet ja siksi käsikirjaa on täydennetty. Käsikirjaan kohtaa 3.6. Sähköjärjestelmät lisätään seuraava kappale: ”Viime aikoina lyijyakkuja on veneissä alettu korvata litium-ioniakuilla. Akkuja kulkee myös mobiililaitteissa mukana paljon. Väärin käytettyinä litium-ioniakut voivat syttyä palamaan. Palo tuottaa myrkyllisiä savukaasuja ja on lähes mahdoton sammuttaa. Suuri määrä vettä on paras keino jäähdyttää palavaa akkua. Todennäköisyydet ovat pieniä, mutta vene on hyvin haavoittuva ympäristö.” Tietolaatikko. Litium-ioniakkujen (li-ion) turvallisuudesta: 1. Mukana kulkevat akut: Kiinnitä omistajan huomio erilaisten mobiililaitteiden aiheuttamaan akkupalovaaraan ja turvallisiin latausjärjestelyihin (lataa näkyvillä, älä lataa yöllä, käytä laadukkaita latureita ja irrota tai tee ne jännitteettömiksi, kun et lataa, älä jätä puhelimia ja muita vuoteisiin, varo rikkinäisiä laitteita, varaudu akkupaloon). 2. Kiinteät akkuasennukset · Akkujen tulisi olla ensisijaisesti litium-rautafosfaatti- tai litium-titanaattityyppisiä. Nämä akkutyypit eivät yleensä häiriötilanteessa pala liekillä (mutta savukaasut ovat kuitenkin myrkyllisiä). · Suositeltavaa olisi, että akut olisi asennettu erilliseen palonkestävään tilaan, joka on tuuletettu ulos ja jossa palava kenno ei sytytä viereisiä kennoja. · Varmista ehdottomasti, että akusto on varustettu akunhallintajärjestelmällä (BMS- Battery Management System). · Kiinnitä omistajan huomio siihen, että BMS:n suorittama akuston irtikytkentä kesken latauksen saattaa rikkoa moottorin laturin kuorman hävitessä ja että li-ion akku ottaa jo pienillä kierroksilla suuren latausvirran, jolloin laturi saattaa ylikuumentua.

PÄIVITYKSIÄ KÄSIKIRJAAN

Litium-ioniakkujen lisäksi katsastussääntöihin on tehty seuraavia muutoksia/päivityksiä: Katsastusluokat Osan A, kappaletta 4.5 Tulkintatapaukset on täydennetty seuraavasti: Katsastusluokan valinnassa on käytettävä harkintaa ja vältettävä katsastamista sekä liian vaativaan että liian vaatimattomana luokkaan veneen ominaisuudet ja käytettävä veneilyalue huomioon ottaen. Osaan C. Katsastusluokat ja vaatimukset on tehty seuraavat tarkennukset: Katsastusluokan valinnassa CE-merkintä on ohjaava ja täydentävä. Ensisijaisesti käytettävä veneilyalue määrittää katsastusluokan. On kuitenkin pyrittävä välttämään veneen katsastamista selvästi epätarkoituksenmukaiseen katsastusluokkaan. Katsastuskuokkiin 1 ja 2 voidaan tyypillisesti katsastaa suunnitteluluokkien A ja B veneet. Katsastusluokkaan 3 soveltuvat tavallisesti suunnitteluluokkien B tai C veneet. Katsastusluokka 4 on tarkoitettu pienille veneille, joita käytetään suojaisilla vesialueilla, eikä tähän luokkaan tavallisesti sijoiteta suunnitteluluokkien A-C veneitä. Katsastusluokka 1: avomeri loppuun lisäys “Tähän katsastusluokkaan soveltuvat ensisijaisesti CE-merkinällä A varustetut veneet, mutta myös CE-merkinnällä B oleva vene voidaan katsastaa tähän luokkaan.” Katsastusluokka 2: Rannikko loppuun lisäys “Tähän katsastusluokkaan sijoittuvat tavallisesti CEmerkinnältään A- ja B-suunnitteluluokan veneet, mutta myös CE-merkinnällä C oleva vene voidaan katsastaa tähän luokkaan.” Katsastusluokka 3: Saaristo täsmennys aluekuvaukseen: Purjehdusalue kattaa Suomen rannikot, Suomen järvet selkävesineen, Suomenlahden perukan Viipurin lahdelle ja Saimaan kanavan, sekä suotuisissa olosuhteissa Ahvenanmeren, Merenkurkun ja välin Helsinki-Tallinna. Sekä loppuun lisäys “Tähän katsastusluokkaan sijoittuvat tavallisesti CE-merkinnältään B- ja C-suunnitteluluokan veneet.” Katsastusluokka 4: Suojaisat vesialueet täsmennys aluekuvaukseen Alue käsittää Suomen järvet (ei kuitenkaan suurten järvien selkävedet), joet, lammet ja kanavat eli "makeat vedet" sekä suojaisat merialueet Tähän katsastusluokkaan sijoittuvat tavallisesti vain CE-merkinnältään D-suunnitteluluokan veneet ja vesiskootterit. Kohta 6.3. Pelastusrengas. Muutetaan toisen kappaleen määritystä seuraavasti: Moottoriveneissä on ainakin yhden pelastusrenkaan oltava kiinnitetty veneeseen noin 20 m:n pituisella köydellä. Katsastuksessa vaaditaan: Pelastusrengas 1. luokka 2. luokka 3. luokka 4. luokka purjeveneet, varustettuna pillillä ja ajoankkurilla 2kpl, toinen oltava varustelu lippupoijulla 1 kpl 1 kpl suositellaan moottoriveneet 2 kpl 1 kpl 1 kpl suositellaan pelastusrenkaan väri oranssi, punainen tai keltainen vaaditaan suositellaan suositellaan suositellaan pelastusrenkaan valo ja heijasteteipit vaaditaan vaaditaan suositellaan suositellaan Markkinoilla olevat erilaiset mies-yli-laidan -tilanteeseen tarkoitetut pelastusjärjestelmät (mm. Lifesling) eivät korvaa pelastusrengasta. Tällaista voidaan silti vaatia joissain purjehduksen avomerikilpailuissa.

VESISKOOTTEREIDEN KATSASTUS

Vesiskootterit voidaan hyvin katsastaa ja ne katsastetaan luokkaan 4. Vesiskootterit ovat pääsääntöisesti rekisteröitäviä vesikulkuneuvoja. Nykyinen vesiliikennelaki antaa vesiskoottereille vapautuksen sammuttimesta, mutta muu lainmukainen ja luokan 4 varustus tulee vesiskootterissakin olla. Tämä koskee myös kulkuvaloja, kun vesiskootterilla liikutaan olosuhteissa, joissa kulkuvaloja on käytettävä.

HENKILÖKOHTAINEN PÄTEVYYSTODISTYS JA ALUKSEN RADIOLUPA VHF-PUHELIMELLE

Jos veneessä on meri-VHF-radiopuhelin, tarvitaan henkilökohtainen pätevyystodistus ja aluksen radiolupa. Näiden on oltava mukana veneessä, ja ne pitää pyydettäessä esittää tarkastavalle viranomaiselle. On hyvä, että pätevyystodistukset ja radioluvat katsotaan sekä käydään huolella läpi myös katsastustilanteessa. Veneilijöiden parissa on havaittu paljon tiedon puutetta liittyen esimerkiksi käytetyn veneen mukana tulleeseen meri-VHF-puhelimeen ja tutkaan. Radiopätevyystodistus on henkilökohtainen. Veneessä jokainen VHF-radion käyttäjä, joka painaa tangenttia, tarvitsee oman pätevyystodistuksensa. Nykyinen huviveneilijän pätevyystodistus on nimeltään rannikkolaivurin radiotodistus tai englanniksi Short Range Certificate (SRC). Myös vanhempi aikaisemmin käytössä ollut rajoitettu radiopuhelimenhoitajan todistus kelpaa edelleen. Avomerilaivurin radiotodistus eli Long Range Certificate (LRC) antaa pätevyyden käyttää kaikkia radiolaitteita huviveneessä, ja sitä tarvitaan, mikäli veneessä on meri-MF/HF-radiopuhelin. Ammattilaisten vastaavat pätevyydet Restricted Operators Certificate (ROC) ja General Operators Certificate (GOC) kelpaavat tietysti myös huviveneilyyn. Huviveneissä on nykyään myös paljon muita hyödyllisiä turvallisuutta parantavia merenkulun radiolaitteita. Radiolaitteita, joissa on pelkkä vastaanotin, ei merkitä radiolupaan. Tällaisia ovat esimerkiksi satelliittipaikantimet (GNSS) ja AIS-vastaanottimet. Radiolaitteet, joissa on lähetin, merkitään radiolupaan. Tällaisia ovat esimerkkejä AIS-lähetin, tutka ja EPIRB. On syytä huomata, että esimerkiksi EPIRB-hätälähetin edellyttää myös vähintään SRC-pätevyyttä. Useimmissa veneen radiolähettimissä on ohjelmoituna veneen meriradionumero tai englanniksi Maritime Mobile Service Indentity (MMSI), jonka pitää olla veneen radioluvassa määrätty numerosarja. Tähän pitää kiinnittää huomiota veneen vaihtaessa omistajaa. Ulkomailta, esimerkiksi Virosta ostetussa käytetyssä veneessä on AIS-lähettimessä aina väärä MMSI-numero, koska se sisältää Viron maatunnuksen. Meriradionumeron vaihto edellyttää laitteen käyttämistä huollossa. Hyödyllisiä linkkejä: Rannikkolaivurin radioliikenneopas, pätevyystutkintoon ilmoittautuminen ja aluksen radioluvan hakeminen: https://www.traficom.fi/fi/liikenne/veneily/veneil... Lista omista radiopätevyyksistä ja oman veneen radioluvista: https://www.traficom.fi/fi/asioikanssamme/katsele-... Apua! Veneilijän turvallisuusopas: https://raja.fi/apua-veneilijan-turvallisuusopas

KOMPOSIITTILÄPIVIENNIT

Markkinoilla on ainakin yksi tuotevalmistaja, joka tekee veneen runkoläpivientejä ja niihin liittyviä venttiilejä komposiittimateriaalista. Katsastusjärjestelmä ei aseta rajoitteita tällaisten, standardin (ISO 9093) mukaisten, tuotteiden käytölle ja ne ovat siten hyväksyttäviä. On kuitenkin otettava huomioon, että näitä tuotteita tulee käyttää ja ne asennetaan valmistajan ohjeiden mukaan eikä niitä voi käyttää pakokaasu- eikä polttoainejärjestelmän osana.

KATSASTAJAJIEN FACEBOOK-RYHMÄ

Liity mukaan katsastajien Facebook ryhmään keskustelemaan ajankohtaisiin veneilyturvallisuuteen liittyviin teemoihin. https://www.facebook.com/groups/veneilyturvallisuu...